torstai 18. elokuuta 2016

Mitä jooga oikeastaan on?



”Jooga on ikivanha psykofyysinen, kokonaisvaltainen harjoitusmenetelmä, joka sopii kaikille omasta terveydestään, hyvinvoinnistaan ja henkisestä kasvustaan kiinnostuneille.” Tämä ei ehkä aukea kovin hyvin, jos ei ole koskaan osallistunut joogatunnille. Ja vaikka olisikin, niin lause herättää lisää kysymyksiä, kuten: ”Mitä tarkoittaa psykofyysinen, kokonaisvaltainen harjoitusmenetelmä?” ja ”Pitääkö minun olla kiinnostunut henkisyydestä, jos haluaisin joogata?” Käsitellään näitä kysymyksiä lisää alempana.

Toinen kysymys: ”Kuka voi joogata?” sisältää yleensä ajatuksen, että minä en voi mennä joogatunnille, koska olen niin jäykkä, että en ole koskaan saanut edes sormenpäitä lattiaan. Miten ihmeessä voisin saada jalan niskan taakse tai seistä päälläni? Joogaohjaajien ja -opettajien vakuuttelut, että jalkaa EI tarvitse saada niskan taakse eikä päälläkään tarvitse seistä, eivät tunnu olevan kovin tehokkaita.

Edelleen elää sitkeä myytti mutkalle kiertyvästä joogista, joka ei syö eikä juo, vaan kasvattaa pitkää tukkaa ja partaa istuen päivät pitkät lootusasennossa tai muussa hyvin eriskummallisessa asennossa. Totuus on, että nykypäivänä länsimaisssa erittäin harva joogaa tällä tavalla. Suurin osa joogaajista on ihan tavallisia ihmisiä, kuten sinä ja minä. Suuri osa joogaajista ei taivu kovin monelle mutkalle, eikä istu montaa tuntia päivässä meditoimassa pieniä kelloja kilistellen. Olipa kunnon cliché, mutta siinä se nyt tuli.

Konkreettisesti: kuka sitten voi joogata?


”Joogaa voivat harjoittaa kaikenikäiset ja kaikenkuntoiset, sillä se on lempeä ja tehokas itsehoitomenetelmä, joka sopii lapsille, nuorille, aikuisille ja senioreille, niin naisille kuin miehillekin.”

Miksi sitten monissa kuvissa joogaajat ovat asennoissa, jotka näyttävät todella haastavilta ja monimutkaisilta? Sellaisilta, joihin tavallinen matti tai maija meikäläinen ei ikinä taivu. Tai naapurin mummo tai pappa.

Hyvä kysymys. Sanoisin, että mediassa ja joogakirjoissa näyttää olevan vallalla trendi, jossa jooga rinnastetaan elinvoimaisuuteen, timmiin kroppaan, dynaamisuuteen ja notkeuteen. Instagrammiin postataan kuvia, joissa ollaan näyttävissä asennoissa Himalajalla, tai rannalla tai puistossa auringonlaskun aikaan.

Facebookissa liikkui jokin aika sitten Youtube-video, jossa hauskalla tavalla tuotiin esiin se tosiasia, että yleensä hienon joogakuvan takana on lukuisia yrityksiä pysyä pystyssä haastavassa asennossa suihkulähteen reunalla, ja kuva on napattu juuri sillä hetkellä, kun on saatu tasapaino säilymään hetkeä pidempään. Kuvaustilanteissa harvoin tehdään oikeasti keskittynyttä joogaharjoitusta, sillä tarkoitus on yleensä tallentaa kauniita fiilistelykuvia eri asennoissa. Onhan myös ihmiselle ominaista haluta haastaa itseään ja iloita saavutuksista, kuten silloin kun hallitsee haastavan asanan. Nykypäivänä tuo hetki halutaan taltioida ja jakaa se kuvan muodossa kavereille ja muulle maailmalle sosiaalisessa mediassa.

No miten tämä liittyy siihen, että voiko jäykkä meikäläinen tulla joogatunnille?


Tarkoitus oli lähinnä kertoa, että kaikki mikä kiiltää ei ole kultaa. Median ja kirjojen joogakuvat kertovat vain osan totuudesta, ja tavallisilta joogatunneilta ei mediassa paljon kuvia näy. Itse asiassa jooga ei näytä kovin kummoiselta ulospäin, jos siitä riisutaan näyttävät asennot, tai asennot ylipäätään. Suurin osa joogasta kun tapahtuu sisäpuolella. On myös tärkeää muistaa, että ne, joilla on fyysiset edellytykset tehdä joogaharjoitusta, jossa voima, notkeus ja dynaamisuus ovat läsnä, voivat kokea hyvää ja syvää mielenrauhaa omassa harjoittelussaan.

Tärkeää on ymmärtää, että me olemme kaikki erilaisia yksilöllisine tarpeinemme. Tästä johtuen jotkut tarvitsevat fyysisesti voimakkaampaa joogaa pystyäkseen rentoutumaan ja unohtamaan päivän ajatukset. Toisten taas on helpompi hellittää ja hiljentyä sellaisessa joogassa, jossa tahti on hyvin rauhallinen ja asennot ja liikkeet yksinkertaisia ja helppoja. Ei ole yhtä ainoata oikeaa tapaa joogata.

Jos siis uskaltaudun joogatunnille jäykkyydestä huolimatta, mitä siellä tehdään?


Koska pidän itse rauhallisesta harjoituksesta, kerron siitä. Hathajoogatuntien alussa yleensä rentoudutaan ja virittäydytään harjoitukseen selinmakuulla, jonka jälkeen usein lämmitellään raajat ja niska-hartiaseutua.  Sitten kehoa ja erityisesti selkärankaa valmistellaan monipuolisesti venytyksin, kierroin ja eteen- ja taaksetaivutuksin itse asanaharjoitusta varten. Joihinkin asentoihin voidaan jäädä pidemmäksi aikaa hiljentymään. Tämän jälkeen rentoudutaan ja hiljennytään vastaanottamaan koko harjoituksen vaikutuksia joko selinmakuulla tai istuen.

No tuohan kuulostaa sellaiselta, että voisin tullakin kokeilemaan. Mutta mistä tiedän mikä tunti sopii juuri minulle?


Itselle sopiva jooga löytyy kokeilemalla erilaisia joogatunteja, ohjaajia ja joogasuuntauksia. Kun Se Oikea osuu kohdalle, sen kyllä tietää kehon ja mielen hyvänolontunteesta.

Vielä yksi kysymys: onko joogalla jotain erityisiä vaikutuksia? Mitä siitä saa?


Tässä voimmekin palata alun kahteen kysymykseen: ”Mitä tarkoittaa psykofyysinen, kokonaisvaltainen harjoitusmenetelmä?” ja ”Pitääkö minun olla kiinnostunut henkisyydestä, jos haluaisin joogata?”

Joogassa käytetään siis joogaliikkeitä, hengitys- ja rentoutumisharjoituksia sekä hiljentymistä eli meditaatiota hyvän terveyden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Psykofyysinen tarkoittaa, että jooga vaikuttaa kokonaisvaltaisesti mieleemme ja kehoomme. Esim. rauhallinen hengitys saa kehon ja lihakset rentoutumaan, ja kehon rentoutuminen puolestaan vaikuttaa mieleen rauhoittavasti. Kun mieli rauhoittuu ja vähitellen hiljenee, keho edelleen hellittää, ja rentous ja rauhan tunne syvenevät.  Näin säännöllisen joogaharjoituksen myötä hyväätekevät vaikutukset siirtyvät kehon ja mielen lisäksi arkipäiväisiin toimiimme ja ajatteluumme: äkkipikaisuus lientyy, kärsivällisyys lisääntyy, suhtautuminen itseen ja muihin muuttuu positiivisemmaksi. Ja monilla niskan ja selän jumitukset helpottavat, unenlaatu paranee, tasapainoaisti kehittyy, vain joitain mainitakseni.

Lopuksi vielä vastaus henkisyyttä koskevaan kysymykseen: ei tarvitse olla kiinnostunut henkisyydestä aloittaakseen joogan. Harjoitusmenetelmänä joogaan kuuluu monia osa-alueita, joista asanaharjoitus on vain yksi. Länsimaissa joogaan tutustutaan yleensä juuri asanaharjoituksen kautta, eli osallistumalla joogatunneille. Joogaan kuuluu kuitenkin myös mm. joogafilosofia ja eettiset ohjeet, joita kohtaan kiinnostus herää usein sitten, kun joogaa on harjoittanut jonkin aikaa. Toisaalta jotkut ovat eritoten kiinnostuneita joogateksteistä, harjoittamatta lainkaan asanaharjoitusta. Joogasta löytyy monia teitä kehon ja mielen notkeuden kehittämiseen ja hyvän terveyden vaalimiseen.

Suomen Joogaliiton mukaan jooga ei kuitenkaan ole oikotie terveyteen ja mielenrauhaan, vaikka säännöllinen joogan harjoittaminen yhdessä terveiden elintapojen kanssa edistääkin myönteisten elämänasenteiden omaksumista, henkisen elämän syvempää tiedostamista ja kokonaisterveyttä.

Jooga on suurimmaksi osaksi kokemus, ja siksi ulkoista asanaa tärkeämpää on sisäinen asenne.

Äijäjoogan kehittäjää, Veikko Tarvaista lainatakseni: ”Mitä jäykempi äijä, sen parempi.”

Tervetuloa Shaolin dojon joogatunneille.

Kaunista, kokemuksellista ja antoisaa joogasyksyä kaikille joogasta kiinnostuneille toivottaa

Maisa Suominen
Joogaohjaaja
Jooganopettaja SJL® -koulutuksessa

perjantai 6. toukokuuta 2016

Jooga kuuluu kesään

Kuva Tero Rantaruikka

Miten olisi puisto- tai takapihajooga? Entä parveke- tai uimarantajooga? 

Moni kaipaa joogaa osaksi kesäänsä. Toisaalta osa meistä siirtyy sulavasti kokonaan muihin harrastuksiin, alkaa mökkeillä, heittää frisbeegolfia, purjehtia tai hoitaa puutarhaa. Kesällä on ihana olla ulkona.

Onneksi joogata voi missä tahansa. Koska jooga on oikeastaan asenne ja mielentila. Se on sitä, että lakkaa murehtimasta turhia ja keskittyy meneillä oleviin asioihin. Siihen kuuluu myös ajatus, ettemme koskaan ole valmiita emmekä täydellisiä. Jos olet aiemmin harjoitellut vain ryhmässä, voit ehkä tänä kesänä edetä pienin askelin ja uskaltaa tehdä ihan omaa harjoitusta, jos tunnet siihen kiinnostusta. Voit ehkä pyytää ohjaajaltasi ideoita kesäksi, katsoa nettivideoista vinkkejä tai lainata kirjastosta kirjoja.

Tai voit vain kuunnella omaa kehoasi, leikkiä kissaa kun siltä tuntuu, tervehtiä kesäaamun aurinkoa omalla terassilla, keskittyä hengitykseen grillaamisen lomassa, ojentaa selän tv:tä katsellessa. Voit venytellä rennosti mökillä, keskittyä joogisesti puttaamiseen golf-kentällä tai ehkä meditoida tuijottamalla kaukaisuuteen tai nyppimällä rikkaruohoja. Ilman suorittamista ja paineita. Arkipäiviin voi ripotella pieniä joogahetkiä sinne tänne. Viisitoista minuuttia omaa joogaa joka kesäpäivä on todennäköisesti parempi vaihtoehto kuin puolitoista tuntia ohjattua harjoittelua kerran kuussa. Voit myös osallistua joogayhdistyksen kesäjoogaan, ihan vaikka kertamaksulla, ilman sen kummempaa sitoutumista. Mikään tapa joogata ei ole väärä niin kauan kuin harjoittelet omien tarpeidesi mukaan, tekemättä itsellesi väkivaltaa esimerkiksi liian voimakkaalla harjoituksella.

Toisaalta, pienestä tauosta voi olla hyötyäkin: kun palaa syksyllä ryhmään, voi huomata selvän eron kevääseen. Jos oman kropan kuuntelu on kesällä jäänyt vähemmälle, on usein yllättävää ikään kuin kohdata oma keho uudestaan. Ai, tällainenko se olikin. Tuntuupa olo kankealta. Miksi en ole edes venytellyt koko kesänä? On helppo katua, tuntea pettymystä itseen tai jopa voimattomuutta. Näinkö tämä taas meni?

Siinä kohtaa on hyvä muistaa olla itselleen armollinen. On taas oivaltanut jotain. Sekin on joogaa.

Katso joogan kesäaikataulut sivuiltamme www.shaolin.fi tai www.turunjooga.fi

Thua Aalto
Joogaohjaaja
Turun Joogayhdistyksen sihteeri

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Asahi ja kamppailulajit

















Asahi on kehitetty terveyttä ylläpitäväksi tai sitä kohentavaksi liikuntamuodoksi. Sitä ei voi varsinaisesti rinnastaa kuntourheiluun. Monet kuntoilulajit ovat useimmiten helpotettuja muunnelmia kilpaurheilulajeista, eivätkä niiden lähtökohtana ole olleet terveyteen liittyvät päämäärät. Tätä eivät kuntoilun ystävät aina tiedosta saadessaan kuntoilun kylkiäisinä rasitusvammoja, mustelmia ja muita normaalia elämää haittavia ongelmia. Sanonta "urheilija ei tervettä päivää näe" ei ole syntynyt tyhjästä.

Asahin kehitystyössä on lainattu periaatteita itämaisista terveyslajeista, mutta asahi on rakennettu länsimaisen ajattelumallin mukaisesti ja lääketieteen oppeja kunnioittaen. Siitä puuttuvat kokonaan teoriat, joita ei voida näyttää toteen länsimaisen tieteen menetelmin, sekä moneen itämaiseen terveyslajiin liittyvä mystiikka. Asahin liikesarjat on loogisesti rakennettu ja ne pohjautuvat yksinkertaisille, mutta syvällisille periaatteille. Asahissa ei ole kysymys voimisteluliikkeistä, joita jäljittelemällä voisi sanoa harjoittavansa asahia. Jos liikkeestä puuttuvat asahin harjoitusperiaatteet, ei harjoitusajatus – eikä harjoituksen vaikutus – ole sama kuin aidossa asahissa.

Asahin alkuperäinen kehitysryhmä muodostui oman panokseni ohella Timo Klemolasta, Keijo Mikkosesta ja Yrjö Mähösestä. Koulutettuja asahiohjaajia on nykyään yli 600, joten uusia vaikutteita tulee "perustaja-­‐isien" ohella monelta taholta, ja harjoitusryhmissä saadut kokemukset siirtyvät koulutusohjelmiin sekä käytäntöön. Asahihan ei ole vielä valmis tuote, vaan se kehittyy edelleen. Asahista on tulossa hyvää vauhtia pohjoismainen terveystaito, jota ennakoiden olemme perustaneet Asahi Nordic ry:n.





Juuret kamppailussa

Meillä neljällä asahin perustajajäsenellä on terveyteen liittyvän kiinnostuksen ohella muutakin yhteistä, nimittäin kamppailulajitausta. Ei vain muutaman vuoden, vaan vuosikymmenien kokemus japanilaisista ja kiinalaisista taistelutaidoista. Sinänsä kummallinen yhteensattuma, sillä terveyden ihannoinnilla ja kamppailutaitojen harjoittelulla ei ensi kuulemalta voisi ajatella olevan paljon yhteistä.

Asahi Nordicin perustajat Yrjö Mähönen ja Ilpo Jalamo


 


Asahilla on kuitenkin samankaltaisia piirteitä kamppailutaitojen kanssa periaatteiden tasolla. Asahi jopa kehittää itsepuolustukseen liittyviä ominaisuuuksia. Ei kylläkään siten, että asahitaidoilla voisi heittää vastustajan kumoon. Tätähän useimmat ajattelevat puhuttaessa itsepuolustuksesta. He kuitenkin unohtavat itsepuolustuksen korkeimman tason – kyvyn välttää tai ennakoida tilanteita, joissa voimakeinot jäävät ainoaksi vaihtoehdoksi. Toisinaan fyysistä itsepuolustuskykyä edellyttävät tilanteet olisivat vältettävissä nopealla ajattelulla, ennakoinnilla, myötäelämisellä tai sosiaalisen kanssakäymisen taidoilla.

Joskus itsepuolustustaitoa tarvitaan myös kyvyssä puolustaa itseään omalta itseltään. Ei ole harvinaista, että ihmiset laiminlyövät kehoaan, mieltään ja henkilökohtaisia arvojaan omalla elämäntyylillään. Asahiharjoittelu saattaa muuttaa tämän toimintamallin, tai ainakin saa pohtimaan näitä asioita – mikäli asahia harjoitetaan oikein, ei vain ulkoisia liikkeitä kopioiden.

Asahin harjoitusperiaatteet

Asahin harjoitusperiaatteet: rentous, liike-­‐hengitys-­‐mieli, kineettinen ketju, kehon linjaus, keskustan tunnistaminen, tasapaino, tietoinen läsnäolo, laaja näkökenttä, visualisointi, jne. voisivat olla harjoituksen aiheita missä tahansa kamppailutaidossa. Itse asiassa moni asahikurssille "eksynyt" kamppailutaitojen harrastaja on kurssin jälkeen kiitellyt saamaansa teoreettista oppia, koska vastaavia asioita ei ole selkokielellä tuotu esille kamppailulajin opetuksessa!

Asahin tavoitteena ei tietenkään ole ulkoisen vastustajan kukistaminen voimakeinoilla. Asahissa "kamppaillaan" vastustajista pahinta eli omaa itseä, omaa mieltä, kehon heikentymistä ja sairauksia vastaan. Keho-­‐mieli -­‐terveystilan kohentuessa saamme myös lisää vastustuskykyä stressiä ja sosiaalista painetta vastaan. Tietoisuuden lisäännyttyä olemme valppaampia liikenteessä, työssä ja kaupungilla liikuttaessa. Vältetty vaara on voitettu vaara, vaikka ulkopuolinen ei ehkä kamppailutilannetta havainnutkaan.

Tervetuloa harjoituksiin Shaolin dojolle joka sunnuntai klo 11.15-12.00.
Osoite on Linnankatu 61, Turku, 4. kerros

Ilpo Jalamo
Asahi Nordic ry
Ohjaajakouluttaja


sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Itsepuolustustaitojen kehittäminen



Oman fyysisen ja henkisen koskemattomuuden säilyttäminen ja puolustaminen ovat ihmiselle lähes perustarpeita. Itsepuolustuksen jaloa taitoa ovat jossain mielessä myös onnettomuustilanteisiin varautuminen ja suojautuminen sairauksilta. Monesti kamppailulajeista innostuneelta nuorelta unohtuvat kaksi jälkimmäistä ulottuvuutta. Harjoittelun tavoitteeksi tulee ehkä mahdollinen kilpailumenestys, maine tai kyseenalainen kunnia katutappeluissa. Tämä ei ole uusi ongelma, sillä tunnetuimpien japanilaisten budolajien oppi-isät (Ueshiba, Kano, Funakoshi) varoittivat kaikki samoista ihmisluonteen heikkouksista. He korostivat budoharjoittelun kokonaisvaltaista merkitystä ihmiselle ja hänen hyödyllisyyttään omalle yhteisölleen.

Vihamielisten, tai sellaiseksi koettujen, kansojen varalta olemassaolomme on aina turvattu samalla reseptillä: kehittämällä tehokkaampia aseita ja isomman armeijan kuin vastapuolella. Resepti toimii myös pahojen aikeiden toteuttamisessa ja pienemmässä mittakaavassa. Jos joku tosissaan haluaa vahingoittaa toista ihmistä, hänellä on apujoukko mukanaan tai kättä pidempää taskussaan. Budolajien hienot liikesarjat, eksoottiset aseet, näppärät heitot ja vuosikausia vaativat itsepuolustusharjoitukset eivät yksinään riitä kuin pienen uhan torjumiseen. Heikon tai kömpelön lajiharrastajan kohdalla eivät edes siihen ja isoa joukkoa vastaan ei taitavakaan budoka pärjää. Avuksi tarvitaan vielä isompi joukko kuin vastapuolella tai tehokkaampi aseistus. Noidankehä on valmis.

Voimia voidaan mitellä monella tapaa, esimerkiksi kehässä, tatamilla, kadulla tai pubissa. Nämä ovat useimmiten luonteeltaan urheilua tai tappelua – ei itsepuolustusta. Kun hyökkäävä osapuoli pyrkii tappamaan, vakavasti vahingoittamaan, ryöstämään ja raiskaamaan, olemme tilanteessa, jossa puolustamme itseämme – emme vain pönkitä minäkuvaamme tai kilpaile mitaleista. Silloin taistelemme kirjaimellisesti henkemme edestä.

Nykypäivän skandinaavisessa yhteiskunnassamme olemme tottuneet turvallisuuden tunteeseen ja luotamme viranomaisten kykyyn valvoa järjestystä. Enemmistö kansalaistamme ei tiedä itsesuojelun alkeitakaan ja jos virallinen koneisto takertelee, palaavat esi-isien toimintatavat nopeasti käyttöön – hyvässä ja pahassa. Tähän välimaastoon sijoittuvat itsepuolustuksen opettajat, jotka tarjoavat omaa ratkaisumalliaan. Se mikä kansalaisille on uhka, on taloudellista hyötyä tavoitteleville seuroille markkinarako: itsepuolustuskurssi!

Onko pikakurssi ratkaisu


Huolestuneiden kansalaisten täyttämä itsepuolustuskurssi pönkittää luonnollisesti järjestävän seuran taloutta, mutta mitä pikakurssilla voi oppia? Aivan yhtä paljon kuin vastaavan pituisella ruoanlaitto- tai kielikurssilla. Pikakurssi antaa pikatietoa, mutta todellista taitoa on turha odottaa. Henkilökohtaisesti kannatan perinteistä ja pitkäjänteistä budoharjoittelua, mutta eivät pikakurssit hyvän ohjaajan opastamana huijaustakaan ole. 

Pikakurssi voi lyhyen esittelyn ohella innostaa itsepuolustustaidon laajempaan opiskeluun, antaa pieniä vinkkejä oman turvallisuustilanteen kartoittamiseen tai tarjota jopa pienen tempun siihen, miten selvitä vastustajan napatessa hihasta kiinni. Ennen kaikkea lyhytkin kurssi voi opettaa miten minimoida vaaratilanteet: vältetään vaaralliseksi tiedettyjä paikkoja ja liikkumista huonosti valaistuilla alueilla, vältetään liikkumista kaupungilla humalassa tai yksin, tiedostetaan ympäristö ja tarkkaillaan sitä aktiivisesti, reagoidaan välittömästi mahdollisen uhan ilmaantuessa esimerkiksi poistumalla paikalta tai soittamalla apua. Pikakurssi voi olla myös hyvä silta pidempiaikaisen budoharjoittelun aloittamiseen.

Kamppailulajien harjoittelu ja itsepuolustus




Mielestäni Shaolinin kaltaisilla perinteisillä budoseuroilla on arvokas paikkansa ihmisten turvallisuuden ja itsepuolustustaidon vahvistamisessa. Dojolla harjoitellaan kontrolloidusti hyviä käytöstapoja noudattaen ja osallistujien loukkaamattomuutta kunnioittaen. Se on paikka, johon kaikki rodut, uskonnot, ikäryhmät ja kansallisuudet ovat tervetulleita. Salilla, pukuhuoneissa ja tatamilla opitaan tuntemaan harjoitustoverit. Saattaa olla, että emme aina ymmärrä toistemme ajattelua tai puhumaa kieltä, mutta budolajien "kieli" on kaikilla sama. Ihmisen toiminta, liike ja suhtautuminen ovat dojolla universaaleja, eikä niissä voi valehdella. Valehtelu onnistuu vain sanoilla. Hyvä ihminen on hyvä ihminen, huono ihminen on huono – koulutuksestaan, sosiaalisesta asemastaan, ihonväristään tai varallisuudestaan riippumatta. Budoharjoittelu kehittääkin ihmisluonteen lukutaitoa pintaa syvemmälle.

Dojolla pienen kähinän selvittämiseen tarvittavat fyysiset taidotkin kehittyvät, mutta olennaisinta on tietoisuuden kehittyminen. Pari teknistä temppua takataskussa ja säännöllisen harjoittelun kautta vahvistettu keho sekä asenne toimivat varmistuksena. Pitkäjänteisen harjoittelun välityksellä harrastajan itseluottamus kohenee, kunto paranee, sairauksien vastustuskyky kohenee ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa kehittyy.

Opitaan siis todellista itsepuolustustaitoa, eikä väkivallan kukistamista isommalla väkivallalla.

Tule Shaolin dojolle ja löydä oma lajisi. 

Ilpo Jalamo
Karate 7. dan
Tai chi -opettaja
Shaolin dojon perustaja

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Shaolin dojo tulevaisuuden haasteissa



Kun syksyllä 2013 Shaolin muutti Nahkurinkadulta Linnankadulle, oli jo silloin mielessä muuttuminen tulevaisuuden haasteita vastaavaksi saliksi. Shaolinia perustettaessa oli kaupungin keskuksena vielä Kauppatori sekä Puutori.  Niihin aikoihin jokiranta oli teollisuusaluetta. Tänään on jokirannasta tullut kaupunkilaisten yhteinen paikka, jossa viihdytään ja vietetään aikaa. Shaolin dojo on jokirannassa.
Tammikuussa avataan Shaolin dojon laajennusosa. Mitä se tuo sitten tullessaan? Shaolin dojo astuu ulos  sisäänpäin lämpiävästä budosalista laajempaa palvelua tarjoavaksi hyvinvointikeskukseksi.

Salimme 2. kerroksessa on tatamipohjainen budosali. Uuteen tammikuussa avattavaan 4. kerroksen tilaan tulee puulattiainen harjoitussali, joka voidaan muuntaa kokoustilaksi. Lisäksi saamme tilavan saunatilan, jossa voi rentoutua harjoittelun jälkeen.

Hyvinvointikeskus – Mitä se sitten tarkoittaa


Haluamme tarjota lajiharjoittelijoille monipuolisen mahdollisuuden itsensä kehittämiseen saman talon sisällä. Sen lisäksi haluamme tuoda tämän mahdollisuuden myös satunnaisille vieraille sekä yrityksille.
Shaolinin saleissa tapahtuu seitsemänä päivänä viikossa.  Voit valita itsellesi lajin, josta pidät ja löydät siitä itsellesi haasteita joko omiin tarpeisiisi tai jopa opetustoimintaan ja ammattilaisuuteen asti.  Huippuopetusta meille tuovat Shaolinin omien ammattiopettajien lisäksi myös vierailevat opettajat. Tulemme järjestämään lukuisia viikonloppuseminaareja. Osa niistä on lajien aktiiviharjoittelijoille ja osa taas kenelle tahansa, jota aihe kiinnostaa.

Haluamme olla mukana pitämässä yllä jokaiselle tärkeää kykyä liikkua. Vahva ja joustava keho on tärkeä niin nuorille kuin ikääntyville. Meidän suomalaisten kunto rapistuu ja sen estämiseen tarvitaan mielekästä liikuntaa. Shaolin dojolla voi aloittaa liikkumisen niin rapakuntoisena kuin aktiiviliikkujanakin. Jokaisen lähtötilanne huomioidaan ja hyväkuntoisetkin löytävät uusia haasteita. Vastaavasti huonokuntoinen voi aloittaa ujostelematta huonoa kuntoaan.

Työhyvinvointi on yrityksen voimavara 


Shaolin tarjoaa työpaikoille ja ryhmille mahdollisuuden tulla salillemme hakemaan vaihtelua ja voimavaroja arkeen. Tähän liittyy meille suomalaisille tärkeä elementti sauna. Tarjoamme mahdollisuuden kehittävään harjoitukseen tai koulutukseen ja sen päälle rentouttavaan löylyyn. Shaolinin kokoustilassa voit pitää koulutuksen tai neuvottelun. Siihen voimme lisäksi tarjota mielenkiintoista harjoittelua, jonka jälkeen työnteko on taas helpompaa. Voimme myös ideoida yritysten henkilökunnalle oman harjoituksen säännöllisesti salillamme.

Tuo siis työntekijäsi meille liikkumaan ja sitten saunomaan. Samalla voi tiloissamme pitää vaikka koulutuksen sen sijaan, että aina tyytyisitte siihen työpaikan neuvottelutilaan.

Perinteet velvoittavat



Shaolin dojon periaatteena on olla perinteinen sali ja sitä se tulee olemaan jatkossakin. Haluamme antaa harjoittelijoille ja vierailijoille paikan, jossa ei ole kilpailu tärkeintä vaan henkisen ja fyysisen hyvän minän kehittäminen henkilökohtaisten toiveiden mukaan.
Jos haluamme kokea perinteisen kamppailun  tunnelmaa, on siihen hyvä mahdollisuus Shaolinin lajien kautta. Aikido, karate, kobujutsu, jujutsu, iaido tuovat häivähdyksen vanhaa japanilaista taistelutaitoperinnettä. Jos taas kiinnostaa kiinalaiset kamppailujuuret, voi hakea niitä tai chin tai yi quanin tunneilta.  Indonesiaan meidät vie escrima ja pekiti tirsia. Tärkeintä on kuitenkin harrastaa ja liikkua lajin, josta nauttii, parissa.
Kamppailun lisäksi voimme kehittää mielenhallintaa ja keskittymistä. Tai chin, Mindful Bodyn ja yi quanin lisäksi voimme harjoitella sitä uuden lajimme joogan tunneilla. Asahi on taas suomalaisten liikunnan ammattilaisten kehittämä kehon ja mielenhallinnan harjoitus ja se sopii kaikille.
Voimahankintaa ja kehonhallintaa tuo kahvakuula. Jos taas haluamme ottelutunnelmaa, on mma oikea laji.
Shaolinin lajeissa yhdistyvät kaikki tärkeät osa-alueet: kamppailun taidot, mielenhallinnan tyyneys sekä liikunnan riemu.
Shaolin dojolta löydät kaiken, mitä tarvitset.

Shaolin on turkulaisille tuttu


Shaolin dojo on jo 70-luvun puolivälistä liikuttanut turkulaisia ja tutustuttanut kamppailun maailmaan. Sitä tarjoamme jatkossakin. Päivitämme tarjontaamme ja olemme mukana tämän päivän haasteissa.
Shaolin dojon lajit vahvistavat voimavarojamme, jotta jaksamme elää arjessa. Saamme iloa hyvien ystävien kanssa harjoittelusta sekä Shaolinin perinteikkäästä tunnelmasta.

”Perinteet tekevät dojon”, kuten Ilpo Jalamo sen sanoo ja Ilpon tapaat Shaolin dojolla kuten silloin 70-luvun puolivälissäkin. Me olemme osa perinnettä ja perinteet ovat osa meitä.

Tule mukaan hyvien lajien Shaolinille. Lue lisää lajeistamme www.shaolin.fi

Risto Lehto
Shaolin dojo
Turku Aikikai ry puheenjohtaja

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Ulkoilmaleiri Vuolahdessa 27.-29.6.2015


Budoharjoittelu ei ole pelkkää neljän seinän sisälltä tapahtuvaa tatamin tömistelyä. Välillä harjoittelemme ulkona ja opimme, miten ympäristö ja vaihtuva alusta vaikuttavat taistelutaitoon. Harjoittelun ohella saamme myös nauttia ulkoilmasta, kesäauringosta ja hyvästä seurasta.
Shaolin dojon ulkoilmatapahtumia on ollut tänä vuonna Mathildedalissa sekä Vuolahdessa.

Pia Johansson kertoo, millaista oli tänä vuonna kesäleirillä Vuolahdessa.

Kesäpäiviä Vuolahdessa


Saimme viettää muutaman kesäpäivän eri kamppailulajien parissa Vuolahdessa,Kaarinassa.
Tänä kesänä leirin ohjelmassa oli perinteisesti tai chi´tä,joka toimii aina joka vuosi aamun herätyksenä loistavasti.
Tai chi on ollut ohjelmassa joka kesä vuosien varrella, Veitsenheitto tuli kuvioihin mukaan muutamia vuosia sitten ja muodostunut myös perinteeksi, eikä ihme koska paikka antaa sille aivat mahtavat puitteet ! Joka kesä leirin harjoitusohjelma menee sen mukaan mitä Kaj Westersund keksii sinne laittaa.

Kobudo, jujutsu, escrima


Tänä vuonna yllämainittujen lisäksi pääsimme tutustumaan kobudoon,ju jutsuun ja escrimaan. Kobudossa treenasimme bo´ta ja tonfaa ja osan harjoituksista pidimme hiekkarannalla, mikä teki jalat kumman kipeiksi seuraavana päivänä !
Ju jutsussa ja escrimassa pääsimme harjoittelemaan vaihtelevassa maastossa, mikä oli omiaan tuomaan tekniikoiden tekoon omat haasteensa.

Vuolahden kesäleiri on kaikille avoin,harjoittelemastasi lajista riippumatta.Leirille voi osallistua vaikka et harjoittelisi mitään kamppailulajia !!
Leiri suo oivan tilaisuuden tutustua erilaisiin kamppailulajeihin ja myös lajien harrastajiin.Ja mikä parhainta, upeissa puitteissa !


Eikä leirillä vain hikoilla urheillen, vaan hikoilua voi jatkaa iltaisin saunassa.Kylmä merivesi virkistää kropan ja mielen saunan jälkeen

Shaolin dojo - kamppailu- ja hyvinvointilajiharjoittelua monipuolisesti


Tule mukaan Shaolin dojon toimintaan. Jokainen laji tarjoaa sinulle mahdollisuuden harjoitella mielekkäästi omaa kehoasi kuunnellen. Seuraavat kurssit alkavat näytöksellä 23.8. sunnuntaina klo 17-18.
Tutustu www-sivuihimme www.shaolin.fi ja lue lisää kursseista. Seuraa myös facebookia www.facebook.com/Shaolindojoturku

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Ohjaajaesittelyssä Kai Westersund























Shaolin dojon blogissa olemme puhuneet aloittelijoiden tulosta salille ja budoharjoittelun aloittamisesta. Nyt on aika antaa blogissa tilaa myös kokeneemmille harjoittelijoille sekä lajiohjaajille. Tämän sarjan aloittaa Kai Westersund. Kai täytti tänä keväänä pyöreät 60 vuotta, joten hän on hyvä aloittaja tälle sarjalle.

Filippiiniläisten kamppailulajien ja modernin länsimaisen eli gendai ju-jutsun päävalmentajana Shaolinissa toimii Kaj Westersund (s. 1955). Hän aloitti kamppailulajien harjoittelun Wado-ryu karaten parissa vuonna 1978. Samana vuonna harjoitusohjelmaan tuli myös ju-jutsu Helsingin Ju-jutsuklubilla ja paria vuotta myöhemmin B.I.F.F. Escrima englantilaisen Jay Dobrinin johdolla. Myöhemmin Westersund sai vaikutteita lukuisilta ju-jutsu –opettajilta etenkin saksasta ja englannista.

Ammattilaiseksi 90-luvulla


Vuonna 1995 Westersund siirtyi ammattiopettajaksi ju-jutsussa, B.I.F.F. Escrimassa, Wudang taijissa (Level 7 Master Instructor) sekä myöhemmin vuosikymmenen lopulla Pekiti Tirsia Kalissa, jonka harjoittelun hän aloitti vuonna 1997 William McGrathin ohjauksessa.


Avoin kiinnostus eri lajeihin  kannustaa


Kaj Westersund on perehtynyt hyvin laaja-alaisesti erilaisiin kamppailutaitoihin. Hänen harjoitusohjelmaansa kuuluvat edellä mainittujen lisäksi muun muassa Okinawan klassiset asetaidot eli Ryukyu kobujutsu, Wing Chun kung fu, japanilainen jousiammunta eli kyudo, indonesialainen pentjak silat ja japanilainen samuraikoulukunta Tenshin Shoden Katori Shinto Ryu Sugawara Sogo Budo Kenkyusho –linjassa. Lisäksi Westersund on tutustunut 1980-luvulla ninjutsuun ja taekwondoon.
Tämän luulisi riittävän jo kaikkein intohimoisimmallekin kamppailulajien harjoittajalle, mutta Westersund on halunnut tutkia kamppailua vielä syvällisemmin – etenkin turva-alan näkökulmasta. Hän toimi itse turva-alalla vuosina 1976–1991 ja on harrastanut ammuntaa vuodesta 1983 lähtien. Westersund omaa ampujaluokituksen: International Mobile Training Team (I.M.T.T) Instructor Level 1-A.

Kaj Westersundin yksi erikoisalue on teräasehyökkäyksien torjuntaan ja näiden aseiden käyttöön liittyvät seikat. Hän on kouluttanut aiheen tiimoilta eri siviiliryhmien lisäksi Suomen poliisin oto-kouluttajia, tullin erikoisvalvonnan, vankeinhoitolaitoksen ja Puolustusvoimien henkilökuntaa sekä vartioita. Westersund on kouluttanut poliiseja myös Saksassa ja Belgiassa; lisäksi hän oli mukana ryhmässä, joka antoi Eestin poliiseille ensimmäisen länsimaalaisen poliisikoulutuksen.
Kaj Westersund on toiminut ohjaajana myös kansainvälisillä budoleireillä. Hän on kirjoittanut B.I.F.F. Escrimasta teoksen ”Escrima. Filipino Stickfighting” (1997) yhdessä Esa Halmisen ja Paul Pauwelsin kanssa sekä CD-pohjaisia harjoitusoppaita ju-jutsusta.

Kai Westersund

  • Gendai ju-jutsu (4. dan, Suomen Jujutsuliitto)
  • B.I.F.F. Escrima (Level 5 Instructor, British International Fighting Federation)
  • Pekiti Tirsia Kali (Guro, Pekiti Tirsia International)
  • Katori shinto ryu kyoshi menkyo
Kai Westersundin tapaat viikottain Shaolin dojolla ohjaamassa jujutsua, pekiti tirsiaa sekä escrimaa. Tule mukaan harjoittelemaan. Voit aloittaa peruskurssilla tai jos olet harjoitellut ennenkin, tule mukaan uudestaan. Lisää tietoa info@shaolin.fi